Eti­ket­ti

Vuo­si­juh­lien pu­ku­koo­di ja aka­tee­mi­set kun­nia­mer­kit!

Pu­ku­koo­di­na vuo­si­juh­lis­sa toi­mii juh­la­pu­ku tai tum­ma pu­ku se­kä aka­tee­mi­set kun­nia­mer­kit.

Juh­la­pu­ku tar­koit­taa frak­kia. Tum­ma pu­ku on mus­ta pu­ku. Tum­man pu­vun kans­sa tu­lee käytt­ää val­kois­ta pai­taa se­kä vaa­leaa tai hel­miäist­ä yk­si­vär­ist­ä sol­mio­ta.

Nai­sel­le­ tä­mä­ tar­koit­ta­a täys­pi­t­kää­ il­ta­- tai juh­la­pu­­ku­a eli vain ken­gän kärj­et saa­vat näk­yä. Lauk­ku­na tu­lee toi­mia ol­kai­me­ton ja si­ro lauk­ku. Pääju­hla­ssa­ lip­pu­jen läsn­äolle­ssa­ har­tioi­den tu­li­si myös ol­la pei­tet­ty­nä esi­mer­kik­si har­tia­hui­vil­la. Han­sik­ka­i­ta­ voi ha­lu­te­s­saa­n käyt­tä­ä muu­ten kuin ruo­kail­le­s­sa.

Vuo­si­ju­h­lil­­la­ käy­te­­tää­­n a­ka­te­e­mi­sik­si­ kun­ni­a­mer­­keik­­si­ mää­ri­tel­ty­jä­ nau­ho­ja­ ja merk­ke­jä­, jot­ka kuu­lu­va­t pe­rin­te­i­ses­­ti­ vu­ju­a­suu­n.

Kun­nia­nau­haa kan­ne­taan oi­keal­ta ol­ka­päältä­ rin­nan yli viis­toon va­sem­mal­le. Kun­nia­nau­haa voi kan­taa myös ruu­suk­kee­na va­sem­mas­sa rin­ta­pie­les­sä. Nau­ha ei saa kos­ket­taa pal­jas­ta ihoa. Juh­la­pu­vun kans­sa nau­haa kan­ne­taan lii­vin al­la. Nau­hois­ta­ ar­vok­ka­in­ta­ tai suu­rin­ta­ or­ga­ni­­saa­­ti­o­ta­ e­dus­ta­­vaa­ kan­ne­ta­an y­lim­pä­­nä­ (esi­mer­kik­si TYYn kun­ta­nau­ha ylim­pän­ä). As­te­ris­kin jäs­enn­auh­aa tu­lee kan­taa kel­tai­nen vär­i ylem­pän­ä. Kun­ni­a­mer­k­ke­jä­ kan­ne­ta­an ne myön­tä­­neen­ ta­hon oh­jei­de­n mu­kaan esi­mer­kik­si nau­has­sa­ tai pu­vun va­sem­ma­s­sa­ rin­ta­pi­e­les­­sä. As­te­ris­kin jäs­enn­auh­aa ei tu­le käytt­ää sa­maa ai­kaa As­te­ris­kin an­sio­nau­han ja -mer­kin kans­sa. Kun­ni­a­mer­k­kien­ kans­sa ei käy­te­­tä­ fra­kin tas­ku­li­i­naa­.

As­te­ris­kin kan­na­tus­tuot­teis­ta löyd­ät li­sät­iet­oj­a täältä­.

Eep­pi­sel­lä sil­lik­sel­lä päälle­ pan­ta­vak­si kan­nat­taa va­ra­ta huo­mat­ta­vas­ti ren­nom­paa vaa­te­tus­ta, mi­tä ren­nom­pi ja ty­pe­rämp­i, sen pa­rem­pi. Esi­mer­kik­si mu­ka­va eläin­aih­ein­en one­sie.

Vink­ke­jä käytt­äyty­mi­se­en

Pe­rin­tei­set hy­vät käyt­östa­va­t toi­mi­vat oi­kein hy­vin myös vuo­si­juh­lil­la. Kes­kus­te­lu on suo­ta­vaa ko­ko juh­lan ajan lu­kuu­not­ta­mat­ta oh­jel­ma­nu­me­roi­ta se­kä juh­la­mar­sal­kan ja lau­lun­joh­ta­jien pu­hei­ta, jol­loin juh­la­väen tu­lee ol­la hil­jaa. Lau­lu läht­ee myös ai­na hil­jai­suu­des­ta.

Tau­ko­jen ai­ka­na juh­la­kan­sa voi va­paas­ti nous­ta pöyd­ästä­. Muu­ten pöyd­ästä­ pois­tu­mi­seen ky­sy­tään lu­pa läh­imm­ältä­ pöyt­äse­uru­eelta­, min­kä jälk­een voi huo­maa­mat­ta pois­tua juh­la­sa­lis­ta. Lii­ken­net­tä ei kui­ten­kaan pi­täis­i ta­pah­tua lau­lu­jen tai oh­jel­ma­nu­me­roi­den ai­ka­na.

Myös vuo­si­juh­las­sa jo­kai­sen lau­lun jälk­een se­kä jon­kun si­tä eh­dot­taes­sa ko­ho­te­taan mal­ja. Skoo­lat­taes­sa la­se­ja ei ki­lis­tel­lä yh­teen vaan skoo­laus­to­ve­ria sil­miin kat­soen nos­te­taan la­se­ja eteen. Her­rat skoo­laa­vat en­sin oi­keal­la puo­lel­laan, sit­ten va­sem­mal­la puo­lel­la ja lo­puk­si vas­ta­päätä­ is­tu­van daa­min kans­sa. Nai­set skoo­laa­vat vas­taa­vas­ti en­sin va­sem­mal­le, sit­ten oi­keal­le ja lo­puk­si vas­ta­puo­lel­le. Mi­käl­i is­tu­ma­järj­est­ys ei nou­da­ta ky­seis­tä mal­lia, pöyt­äse­uru­e voi kes­ke­nään so­pia skoo­laus­järj­est­yks­est­ä. Tyh­jäll­ä la­sil­la ei tu­le skoo­la­ta.